Toimituksen epilogi

Toimituksen olemassaolo noudattaa omaa draamankaartaan. Siinä on aloitus, jossa niin ohjaaja kuin osallistujatkin seuraavat jännityksellä kokoonpanon muodostumista ja liittoutuvat yhdeksi toimitusvaltioksi. Jännittynyt ja innostunut kihinä on kuultavissa, nähtävissä ja aistittavissa: kaikki odottavat syöksähdystään ensimmäiseen työtehtäväänsä. Kamerat napsuvat, askeleet kopisevat ja kynät tekevät merkintöjään paperille. Kaikessa on tekemisen meininki. Asiat mutkistuvat siinä vaiheessa, kun sanat pitäisi näpytellä näytölle. Kello tikittää, synonyymeja ei tule mieleen, on liikaa hälyä, nälkä, oikeanlaista kuvaa ei löydy...


Konfliktivaiheesta selvitään kuitenkin huippu- ja ratkaisukohtaan: yhdellä napinpainalluksella koko juttu ryöpsähtää kaikkien maailman ihmisten nähtäväksi. Tunne on sekoitus euforiaa ja kauhua: onko se riittävän hyvä? Kun näitä draamallisia nyppylöitä on eletty teemapäivän ajan, seuraa lopuke. Toisinaan lopuke voi kestää aika kauankin, esimerkiksi pari viikkoa. Sinä aikana jutut etenevät nykäyksittäin, niitä kysellään, kiirehditään ja niistä muistutellaan. Lopulta on viimeisen jutunkin lähtölaukaus napsahtanut. Silloin yhden toimituksen tarina on päättynyt.

Välillä toimittajan työssä on kovinkin antoisia hetkiä.

Korvaamattomille nuorille toimittajille suurkiitos kaikesta innostuksestanne, paneutuneisuudestanne, omatoimisuudestanne ja taidoistanne. Teidän ansiostanne teemapäivä taltioituu eikä häviä.


Ja tietenkin ainakin yhtä suuret kiitokset myös teemapäivän vieraille, järjestäjille (varsinkin kirjastoryhmälle, jonka suunnittelema päivä alkujaan oli ja joka teki suunnattoman tuntimäärän kyhätessään ohjelmaa kasaan) ja kaikille päivään osallistujille!

Riikka Vänskä

Kuvat Leena Laukkanen, Miia Miettinen, Heikki Ståhlberg